Pulinaa pentulaatikosta - 2010
22.6 Tiistai
21.6 Maanantai Hi-Likka lähti tänään kotiin. Pennut eivät ole noteeranneet äiti-koiran lähtöä mitenkään. Hili hoiti velvollisuutensa paremmin kuin hyvin - suorastaan 110%sti. Kitillekin suuri kiitos kaikesta siitä yhteen hiileen puhaltamisesta, mikä meillä on ollut tämän yhteisen projektin ympärillä. Kasvattajalle on suuri ilo saad noin hienosti kasvatettu, erinomaisessa kunnossa oleva koira jatkamaan sukua - molemmille siis ISO KIITOS! Nyt niitä kuvia sitten tulee. Tässä kuvia viikon varrelta:
19.6 Lauantai Ei ole ollut vapaa-ajan ongelmia, ei. Kaikki liikenevä vapaa-aika menee pentujen kanssa touhutessa. Pennut ulkoilevat useita kertoja päivässä ja pääsääntöisesti kakat tulevat ulos. Ulkoilu on kehittänyt pentujen koordinaatiota aivan valtavasti. Ulkona juostaan, kiipeillään kivikossa, kaivetaan kuoppia ja leikitään vetoleikkejä. Aidan alta karkaaminen kuuluu pentujen päivittäiseen huviin. Sekä Hi-Likka, että meidän omat kääpiöpinserit ovat huolehtineet siitä, että pennut oppivat puhumaan koiraa. Hi-Likka leikittää pentuja tosi paljon. Uskomatonta, miten se oikein näyttää nauttivan pentujensa seurasta ja haastaa niitä vetoleikkeihin. Veikka on erikoistunut peuhaamaan pentujen kanssa sisällä. Eilen illalla Elsa-kääpiöpinseri kävi kylässä ja voi sitä riemua. Elsa on Wiwin tytär ja ikää neidolla vasta vajaa viisi kuukautta. Kelpien pennut ja Elsa olivat kaikki saman kokoisia, Elsa tosin vielä paljan ketterämpi. Voi sitä juoksun riemua. Elsa edellä ja lauma kelpienpentuja perässä. Viime viikolla pennut saivat sirut nahkaansa ja rekisteröinti lähti Kennelliittoon. Eilen käytiin eläinlääkärillä tarkistuksella tulevaa luovutuspäivää varten. Sydämet olivat kaikilla hienossa kunnossa ja poijilta löytyi kaikilta omat pienen karvanopat. Yhdellä pennuista oli tässä vaiheessa lievä alapurenta, jonka tosin uskon korjaantuvan, kunhan leuat kasvavat täyteen mittaansa. Päivän suurin yllätys tuli Kennelliiton taholta. Rekisteripaperit kolahtivat postilaatikosta eilen, eli viikko sen jälkeen kun lähetin perinteisen pentueilmoituksen postitse. Eli todistettu on nyt sekin, että paperit voi saada ajoissa, vaikka uroksen omistaja asuu ulkomailla ja vaikka tekee vanhanaikaisen pentueilmoituksen. Ensi viikolla alkaa pentujen muutot uusiin koteihin. Kamalan haikeaa, mutta niin hienoa, että pennut saavat kukin riittävästi yksilöllistä kasvatusta ja kokemuksia. Täytyy sanoa, että en oikein ymmärrä niitä puheita, joissa yritetään muuttaa pentujen luovutusikää jopa kymmeneen viikkoon, nykyisen seitsemän viikon sijaan. Itse en ainakaan haluaisi kymmenviikkoista pentua, joka on kasvanut laumassa. Tuskin löytyy kovinkaan montaa super-ihmistä, jotka tuon ajan pystyisi tarjoamaan pennuille yksilöllistä kasvatusta ja sosiaalistamista ja elämän opettelua, samassa mittakaavassa, johon pentujen uudet perheet pystyvät, kun pentu kotiutuu seitsemän viikon iässä. FI33779/10 uros DIDAKTIC'S CAPTAIN
MORGAN, suklaanruskea 9.6 Keskiviikko Pennut ovat ulkoilleet nyt vajaan viikon säännöllisesti useamman kertaa päivässä. Reviiri laajenee kerta kerralta. Punainen tyttö kävi jo kokeilemassa, millaista olisi uida meidän piha-altaassa. Ei paljoa vauhtia hidastanut ja uudestaan pitäisi päästä. Vieraita riittää viikon jokaiselle illalle.Tämä on erinomaista sosiaalistamisharjoitusta pennuille. Jonkin verran luonne-eroja alkaa löytymään, mutta kokonaisuutena tasaista porukkaa. Tässä pari videota pentusten ulkoilusta maanantailta.
4.6 Perjantai Täällä kasvetaan ja kehitytään oikein kohinalla. Eilen pennut täyttivät 4 viikkoa ja illalla ne pääsivät ensimmäistä kertaa ulos. Voi sitä riemua. Oli hauskaa katsoa, kun kaikki olivat tosi reippaasti ja tutkivat ympäristöään. Harmi, että on nyt luvattu hieman huonompia ilmoja. Toivottavasti saisimme nyt ulkoilla joka päivä. Tuija ja Pia olivat eilen Kitin mukana meillä "synttäripäivää" juhlimassa. Tässä linkissä Tuijan ottamia kuvia neliviikkoisista.
30.5 Sunnuntai Valtakunnassa kaikki hyvin! Pennut ovat nyt muutaman päivän popsineet kiinteää ruokaa ja kyllä maistuu! Aivan uskomattomalla vauhdilla lautanen tyhjenee. Tokihan homma on hieman sotkuista ja ruokaa löytyy erinäisistä paikoista, mutta Hilu hoitaa siivoustyön oikein antaumuksella. Kiinteä ruoka helpottaa Hi-Likan urakkaa ja nyt se viettääkin jo vapaa-aikaa paljon enemmän myös meidän ilonamme. Maanantaina pennut ja Hilikka muuttavat tähän alakertaan. Näin kaikki kodin äänet, koirat ja muu touhu tulee niille tutuiksi. Liikkumatila kasvaa samalla tuplasti ja ei aikaakaan, kun ne ovat vallanneet koko alakerran. Kunpä säät nyt lämpiäisivät, niin viikon päästä saisimme mennä tutustumaan jo ulkoilmaan.
28.5 Perjantai
Eilen juhlimme pentujen 3-viikkois synttäreitä. Tietenkin synttärisankarit saivat vieraita, jotka tulivat herkkujen kera. Valitettavasti herkut menivät parempiin suihin ja pennut saivat nautittavakseen vain matolääkkeen - ja tietenkin hyvää seuraa. Tänään illalla maistellaan hieman jauhelihaa ja velliä. Jos vanhat merkit paikkansa pitää, on suosio taattu. Ennen matolääkkeen antamista punnitsimme pennut. Kovin ovat samankokoista sakkia. Karvapeite on muutamalla pennulla hieman sileämpi ja muutamalla pörröisempi, joten se varmaankin antaa vaikutelman siitä, että pennuilla olisi paljonkin kokoeroa. Todellisuudessa painavimman ja keveimmä ero oli vain 270g. Laitan tähän nyt pentujen värikoodit ja painot: Punainen tyttö 1380g Sininen poika 1500g Aijalle kiitos kuvista! Minusta tuntuu, että pentujen tarkkaileminen kameran linssin läpi on niin turhauttavaa, että kuvaaminen on jäänyt ihan hunningolle. Tässä Aijan eilen ottamaa kuvakavalkaadia.
26.5 Keskiviikko Kohta on taas viikko kulunut ja pennut sen kun kasvavat ja vilkastuvat. Nyt vietän mahdollisimman paljon vapaa-aikaani istumalla pentuhuoneessa pentujen keskellä. Ihaninta kaikesta on se, kun pentu heiluttaa häntää vimmatusti, kun sille juttelee ja rapsuttelee vatsasta - aaaaaah! Laitoin tuohon alle viikko sitten ottamiani kuvia, jotka silloin kaikessa kiireessä unohdin tänne linkittää. Huomenna pitää ottaa uusia kuvia "synttäreitten" kunniaksi. Ostin jokaiselle pennulle pentupannat, joten nyt vieraiden on hieman helpompi hahmottaa, kuka kukin on. Voisi vaikka napsaista jokaisesta passikuvan uusi panta kaulassa. Täytyy sanoa, että pentujen mielestä nuo pannat eivät olleet ihan paras idea. Joka toisella askeleella pitää pysähtyä rapsuttamaan niskaa. No, pian ne niihin tottuvat. 20.5 Torstai Pennut täyttävät tänään kaksi viikkoa. Sen kunniaksi sijoitustytön perhe saapuu katsomaan pentusia. Nämä ovatkin nyt varsinaiset ensimmäiset oikeat "vieraat" Hilulle ja pennuille. Pennut ja Hi-Likka voivat oikein hyvin. Pennut kasvavat nyt todella vauhdilla. Itse kun niitä joka päivä katselee, ei aina huomaakaan, kuinka paljoin ne kasvavat ja kehittyvät jopa yhden vuorokauden aikana. Kaikilla pennuilla on silmät auki ja kävelyä harjoitellaan kovasti. Vielähän kävely on vähän niin ja näin - varsinkaan vatsat täynnä ei meinaa oikein jaksaa kävellä. Vaikea uskoa, että näistä lyllertäjista tulee jonain päivänä valon nopeudella sinkoavia Kelpieitä. Mielenkiintoista huomata taas kerran, kuinka pennut hakevat jo katsekontaktia, kun niiden kanssa makoilee lattialla. Eilen illalla juttelin yhdelle pennuista ja rapsutin sitä selästä ja kyljistä. Se katsoi ihan selvästi minua silmiin ja heilutti häntää - ihanaa!
Pahoittelen, että kuvia on ollut nyt vähän niukasti. Yritän nyt aktivoitua tuon kameran kanssa :-D 16.5 Sunnuntai Johan on hellettä! Muutaman päivän meitä kaikkia on hellitty upeilla hellekeleillä. Enpä uskonut siitä olevan mitään sen kummempaa haittaa, kunnes ryhdyin ihmettelemään pentujen levottomuutta - varsinkin syömisen jälkeen. Pentuhuone on yläkerrassa, onneksi pohjoispuolella taloamme. Lämpö on pystytellyt 25 asteen tuntumassa pentujen syntymästä saakka. Nyt muutaman päivän, varsinkin iltapäivisin yläkerrassa, on lämpötila noussut 28:aan ja jopa ylikin. Tissittelyn jälkeen pennut muuttuivat levottomiksi ja eivät nukahtaneet, kuten yleensä syömisen jälkeen tapahtuu. Kesti hetken, ennen kun tajusin, että niillä on varmaan kamalan kuuma kaiken sen ahertamisen jälkeen. Tilannetta ei yhtään helpottanut se, että pentulaatikon pohjalla on kauttaaltaan Venta-karva. Poistimme karvan ja vuorasimme laatikon pohjan vain sanomalehdillä. Yhteen nurkkaan laitoimme pehmopesän. Nyt pennut voivat valita viileän tai lämpimän paikan välillä ja johan tilanne rauhoittui - joskus se on pienestä kiinni. Osalla pennuista on jo silmät auki. Pari pentua jo kävelee muutaman horjuvan askeleen kerrallaan. Tällä hetkellä pennut jakautuvat kahteen porukkaan. "Kultapossukerholaiset" syövät ja köllähtävät tissiltä niille sijoilleen ja nukahtavat, kunnes taas heräävät syömään. "Sportit" ovat aavistuksen aktiivisempia. Niillä on silmät jo raollaan ja ne koettelevat jalkojen kantavuutta useamman kerran päivässä. Sportit kommentoivat kaikesta aina ensimmäisenä ja äänekkäimmin. Hilu on jatkanut esimerkillistä lastenhoitoaan. Onneksi sillä on maitoa riittänyt hienosti koko katraalle. Mutta kylläpä se syökin! Tällä hetkellä se syö päivässä litran RC pentunappulaa, litran piimää, kermaa, hevosenlihaa, Neuta ja mitä milloinkin sattuu pöydässä olemaan. Herään kerran yössä käyttämään Hilun ulkona ja samalla annan sille piimätankkauksen. 13.5 Torstai Pennut täyttivät tänään viikon. Sen kunniaksi muutama uusi valokuva.
12.5 Keskiviikko Lisäsin vielä videon eiliseltä. Siinä pennut ovat viiden päivän ikäisiä ja syömäpuuhissa - kuinkas muuten :-D 12.5 Keskiviikko Valtakunnassa kaikki hyvin! Pennut kasvaa kohisten ja Hi-Likka hoitelee hommaa täysin suvereenisti. Tieteellisesti ajatellen pennuilla on menossa nyt neonataalinen vaihe (1-2 elinviikkoa). Pennun maailma muodostuu tunto-lämpö- ja hajuärsykkeistä, jotka selvästikin tunnistetaan vain lähietäisyydeltä. Pennun liikeradan keskus on emo. Silmät eivät vielä ole auenneet, myös korvat ovat ummessa, hajuaisti on vain heikosti kehittynyt. Tuon hajumaailman muutoksen huomaa helpoiten silloin, kun olen juuri vaihtanut pentulaatikon pehmusteet. Uusissa alusissa ei olekaan emon tuttua hajua, jolloin pennut nostavat nenää ilmaan ja haistelevat aivan selvästi ilmasta emon tuttua tuoksua, jota kohti suunnistaa. Pennuilla tulee huomenna ensimmäinen viikko täyteen, mutta jo nyt ne ovat tuplanneet painonsa. Pentuja käsitellään päivässä sen verran, kun on pakko, eli ne punnitaan ja siirretään hetkeksi pois pentulaatikosta, kun pesää siivotaan. Liika käsittely tässä vaiheessa ei ole kovin viisasta. Hi-Likka ei halua olla kovin kauaa pois pentujen luota. eilen teimme ehkä noin puolen tunnin lenkin lähimetsään. Mennessä Hilu oli rentoutunut ja iloinen. Paluumatkalla se ylättäen muisti pennut ja voi veljet sitä vetoa! Kiire kotiin tuli ihan yht'äkkiä. Kotona tarkistetiin huolellisesti, että pennuilla oli kaikki kunnosa. Ihana eläin! Otin eilen kivan ruokatauko videon - yritän saada sen illalla nettiin.
9.5 Sunnuntai
8.5 Lauantai
7.5 Perjantai Ensimmäinen kokonainen yö meni Hi-Likalla ja pennuilla erinomaisesti. Kolme kertaa nousin pentulaatikon vieressä olevasta sängystä katsomaan mitä laatikkoon kuuluu, kun sieltä kantautui vaativaa piipitystä. Eipä siellä mitään varsinaisesti hätänä ollut. Joku pennuista oli joutunut hieman kauemmaksi emostaan ja piipitti vaativasti. Hili-rukka katseli pentua ja kallisteli päätään. Ihan selvästi se pohdiskeli, että mitäs nyt pitäisi tehdä. Se jopa piipitti takaisin pennulle. No en jäänyt sen pidempään seuraamaan, kuinka olisi ratkaissut tilanteen, vaan nostin pennun lähemmäksi muuta laumaa. Pentulaatikko on ehkä hieman iso, mutta haluan, että Hilillä on siellä tilaa kölliä kunnolla (yllätin sen yöllä makoilemasta aivan selällään :-D). Ruoka maistuu hyvin Hi-Likalle, mutta ateriat pitää tarjoilla suoraan pentulaatikkoon. Sen vatsa ei mennyt ollenkaan löysälle, vaikka annoin sen syödä kolmet jälkeiset. Nyt ryhdyn varovasti lisäämään Hilin ruoka-annoksia. Piimä on meillä kysyttyä tavaraa. Tällä hetkellä Hili juo piimää noin litran päivässä. Ensimmäisessä pentueessamme kääpiöitten kanssa olen kerran törmännyt alkavaan kalkkikramppiin. Sen jälkeen piimä on kuulunut ehdottomana ykkösenä hyvälaatuisen penturuoan lisukkeeksi. Hi-Likan lämpö on normalisoitunut ja maitoa tulee hyvin. Ulkoa Hilulla on palava kiire takaisin sisälle ja alakerrassa muille koirille muristaan portaiden alapäässä, että "vain minulla on oikeus kulkea tuonne - muistakaa se!". Pentulaatikossa se on valtavan rauhallinen - ehkä rauhallisin narttu, mitä meillä on koskaan synnyttänyt. Toivottavasti tämä käyttäytymismalli vaikuttaa positiivisesti pentujen luoteitten kehitykseen. Se on todella luottavainen siitä, että kukaan tai mikää ei uhkaa sen pentuja. Vaikka pentuhuoneen oven takaa kuuluu muitten koiriemme ääniä, ei Hi-Likka korvaansa lotkauta moiselle. Aivan täysi kymppi emokoiraksi! 6.5 Torstai Viimeyönä ja vähän edellisenäkin tehtiin pentuja - mutta kyllä kannatti! Hieno pentue: seitsemän terhakkaa pentua, neljä urosta ja kolme narttua. Painot olivat erittäin tasaisia n. 390-320g ja muutenkin pennut ovat kuin samasta puusta veistettyjä. Hi-Likka on ollut esimerkillinen emo pennuille. Synnytykset ja hoidot se hoitaa todella rauhallisesti ja varmasti. Ei uskoisi, että se on vasta ensimmäistä kertaa asialla. Palaan asiaan, kun univelat on nukuttu pois, mutta koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, tässä muutamia otoksia:
Pari pientä videopätkää: video1 ja video2
1.5 Lauantai (56 vrk) Nyt se sitten tapahtui, Hi-Likka ei halua enää lähteä lenkille ;-) Kauan se onkin jaksanut reippaana kulkea mukana. Vatsa on kovin piukean ja täyden oloinen, joten varmasti tytöllä alkaa olla tukalat oltavat. Limaakin erittyy jo siihen malliin, että lantio alkaa löystymään ja valmistautumaan tulevaan koitokseen. Nyt Hilun mieluisin harrastus taitaa olla kyljellään makoilu!
28.4 Keskiviikko (53 vrk) Vielä olisi noin viikko odotusta. Tänään kävimme eläinlääkärillä tarkistuksilla ja ottamassa viimeisen herpes-piikin (jonka halusimme varmuuden välttämiseksi ottaa :-D ) ja eläinlääkäri tarkasteli Hilin vatsaa. Näytti kuulemma hyvältä ja mukavasti on pentusia tulossa. Pisara maitoakin jo tisseistä tirisi :-D Maanantaina alkaa odotuksen piinaviikko. Taidan viettää vapun pentuhuoneen kimpussa.
17.4 Lauantai (42 vrk) Hilu ja Kiti kävivät täällä eilen näytillä - tai siis Hilua nyt lähinnä katselin :-D Aivan ihana pentuvatsa! Hauska katsoa, kuinka Hilu on ihan ilmiselvästi sellainen narttu, jolle tiineys näyttää "sopivan". Se on hyvä vointinen ja reipas. Näyttää siltä kun se hymyilisi jatkuvasti. Hi-Likka on erinomaisessa kunnossa ja ainoastaan alati pullistuva vatsa kertoo, että jotain on tekeillä. Alla oleva kuva on eiliseltä. Aika hulppeissa maisemissa Hi-Likka saa lenkkeillä. Pari viikkoa vielä menee ihan reippaasti reippaillessa. Viimeisellä viikolla pitää jo sitten hieman rajoitella tai ainakin huilailla lenkin välillä. Katsotaan, josko pennut syntyisivät 5.5, kuten olen tilannut :-D
12.4 Maanantai Ei noussut Stukovan rabies vasta-aineet vielä, joten poika on jumissa täällä Suomessa ilmeisesti hieman pidempäänkin. Jotenkinhan tämä oli uumoiltavissa, sillä Australia on rabiesvapaa alue ja siellä ei koiria rokoteta rabiesta vastaan. Näin ollen ne eivät saa emoltaan vasta-aineita, eikä niitä siellä luonnollisestikaan pentuna rokoteta. Stokie sai Suomessa kolme ja puolivuotiaana ekan rabiespiikin ja testi otettiin sallitun ajan kuluttua tuosta piikistä. Yksi rokote ei vielä riittänyt nostamaan vasta-aineita. Nyt Stookie on Leenan ilona vielä tovin - koita kestää Leena ;-D Hili on Kitin kanssa nauttinut sulavan lumen paljastamista uusista lenkkireiteistä ja fiilistelleet hieman Hi-Likan rakasta ajanvietettä - esineruutua. Kitin ja Hilun blogiin pääset TÄSTÄ. Kävin "lainaamassa" uuden kuvan Stokiesta Leenan blogista - suloinen ukko!
9.4 Perjantai (34 vrk) Nyt ollaan siis hieman yli puolivälin tässä odotuksessa. Eipä tuohon juuri ultraa olisi tarvinnut. Nyt vatsa on vielä selkeämmin havaittavissa tästä uudesta kuvasta. Tämän ikäisellä alkiolla on jo kaikkien raajojen aiheet, korvat ja häntä - se alkaa hieman jo siis näyttää koiralle. Ensimmäinen tiineyden kolmannes on kulunut elinten muodostukseen. Reilun viikon päästä tapahtuu se radikaalein vatsan pullistuminen, silloin sikiöiden kasvu alkaa kiihtyä. Suurin osa nartun painon noususta ja pulkistumisesta on tällä hetkellä sitä, että nesteitä alkaa kerääntyä elimistöön normaalia enemmän. Hyvin on siis pullat uunissa :-)
7.4.2010 Keskiviikko (32 vrk) Nyt se taas alkoi... C-pentueen päiväkirjan piti alkaa 1.4, kun saimme hienon tuloksen Hilun ultrassa, mutta että juttuani ei luultaisi aprillipilaksi, lykkäsin tämän blogin aloitusta hieman - nyt se oli pakko aloittaa, yleisön pyynnöstä :-D Hi-Likan tiineys oli melko selvästi nähtävissä jo ennen ultraakin, mutta varmuus ennen kaikkea. Ultrassa näkyi useita sikiöitä - ainakin viisi sanoi eläinlääkärimme, mutta saattaa olla enemmänkin. Hi-Likka on voinut erittäin hyvin, mitä nyt aiheuttanut Kitille hieman mattopyykkiä aamupahoinvoinnillaan. Silmäänpistävin muutos sen olemuksessa oli "seesteisyys". Se vaikutti kamalan unelmoivalta - yököttävää inhimillistämistä, mutta ehkäpä tiineys tuo koiran fysiologiaan jonkinlaisen rauhallisuuden, tiedä häntä. Alla oleva kuva on otettu päivää ennen ultraa, eli vuorokausia astutuksesta on tuossa takana 25.
Nyt Hilu siirtyy syömään penturuokaa. Tähän asti se on syönyt RC:n 42d:tä, jonka tarkoitus on valmistaa nartun elimistöä tiineyttä varten. Ai niin, ja lisäksi tietysti hieman heppaa, raejuustoa ja mitä lie herkkuja Kiti sille kokkaakin. Koska tiineys ei ole sairaus on Hilu jatkanut edelleenkin aktiivista ulkoilua ja harrastamista.
|
Hilulla on äitienpäivä joka päivä!
Koskahan ne syntyvät...
Lähes puolivälissä.
Lisää...
Lähes kaikki jo kuvassa.
Kaik yhes koos :-D
